Synttäriruno tytölle kirjeenvaihto

Ne käyttävät näitä henkilötietoja trendianalyyseihin. Vaadimme, että nämä palveluntarjoajat ja muut kolmannet osapuolet noudattavat tiukkoja sääntöjä käsitellessään henkilötietojasi; tämä kattaa mm.

Jos haluat käyttää sosiaalista verkostoa, kuten Facebookia tai Twitteriä esimerkiksi rekisteröimällä tilin , toimintasi sivustollamme tai sovelluksissamme ovat myös kyseisen sosiaalisen verkoston käytettävissä.

Jos olet kirjautunut sisään tällaiseen sosiaaliseen verkostoon vieraillessasi sivustollamme tai käyttäessäsi sovelluksiamme tai käytät jotain sosiaalisen verkoston laajennusta, sosiaalinen verkosto saattaa lisätä nämä tiedot verkostoprofiiliisi, jos tietosuoja-asetuksesi sen sallivat.

Jos haluat estää tällaisen tiedonsiirron, kirjaudu ulos sosiaalisen verkoston tililtä ennen kuin avaat sivustomme tai sovelluksemme, tai muuta sovelluksen tietosuoja-asetuksia, jos mahdollista.

Lue tällaisten sosiaalisten verkostojen tietosuojakäytännöt saadaksesi tarkat tiedot siitä, miten ne keräävät ja siirtävät henkilötietoja, mitä oikeuksia sinulla on ja miten voit ylläpitää tarpeisiisi sopivia tietosuoja-asetuksia.

Tällaisissa tapauksissa pyydämme sinulta lain niin edellyttäessä suostumuksen henkilötietojesi jakamiseen tällä tavoin. Esimerkiksi Reebok-tilin rekisteröidessäsi antamiasi henkilötietoja säilytetään Euroopan unionissa samoin kuin muissa ETAn ulkopuolisissa adidas-konsernin yrityksissä ja pilvipalveluntarjoajien laitteilla tarkoituksella todentaa tilisi ja kirjata sinut sisään.

Tällaisissa tapauksissa ryhdymme asianmukaisiin toimenpiteisiin varmistaaksemme, että henkilötietojasi suojellaan riittävän hyvin. Tällaiset vaiheet kattavat tyypillisesti vastaanottajien tietosuojatarkastusten suorittamisen ja sopimusten solmimisen tällaisten vastaanottajien kanssa taataksemme, että he käyttävät samoja tai vastaavia teknisiä ja organisatorisia varotoimia kuin Reebok, jotta tietojasi suojeltaisiin riittävän hyvin.

Jos huomaat, että olemme vahingossa keränneet alle vuotiaan lapsen henkilötietoja, ryhdymme toimenpiteisiin poistaaksemme tiedot mahdollisimman pian, paitsi jos soveltuva laki edellyttää meidän säilyttävän ne.

Emme tarkista kolmannen osapuolen sivustoja tai palveluita emmekä ole vastuussa tällaisista kolmannen osapuolen sivustoista tai palveluista tai niiden tietosuojakäytännöistä. Lue sellaisten kolmannen osapuolen sivustojen ja palveluiden tietosuojalausunnot, joita käytät sivustoiltamme tai palveluistamme.

Olemme avoimia henkilötietojen keräämisestä ja olemme ottaneet käytötön mekanismeja, joilla voit harjoittaa henkilötietoihisi liittyviä oikeuksiasi. Sivustomme antavat tavallisesti mahdollisuuden lisätä, päivittää ja poistaa hallussamme olevia sinua koskevia tietoja. Jos jotkut hallussamme olevat sinua koskevat henkilötiedot eivät ole käytettävissä sivustolta, voit lähettää meille pyynnön päästä tällaisiin tietoihin maksutta käyttämällä tämän tietosuojalausunnon lopussa minimani seinäjoki puutarhamyymälä.

Tarkistamme myös, mihin tarkoitukseen tällaisia henkilötietoja käytetään, niiden vastaanottajan sekä tietojen alkuperän. Voit kirjoittaa meille milloin tahansa ja pyytää muuttamaan tiettyjä henkilötietoja, jotka eivät mielestäsi ole oikeita tai relevantteja tai pyytää meitä estämään henkilötietojesi käytön, pyyhkimään pois tai muutoin poistamaan henkilötietosi. Päivitämme henkilötietosi, estämme niiden käytön tai pyyhimme pois tai poistamme henkilötietosi pyynnöstä soveltuvan lain mukaisesti.

Voit myös peruuttaa tilauksen tietyillä kanavilla kuten sähköposti tai SMS sellaisella kanavalla saadun viestin ilmoituksen mukaisesti tai Reebok-tilisi asetuksista. Jos haluat, että lopetamme tällaisen käsittelyn osittain tai kokonaan, vaaditut toimenpiteet selitetään yllä olevassa kappaleessa. Tällöin kyseinen mobiilisovellus antaa sinulle ilmoituksen juuri ennen kuin lähetämme sinulle push-ilmoituksen. Voit poistaa tällaiset viestit käytöstä puhelimen tai sovelluksen asetuksista tai poistaa sovelluksen, jotta et saisi enää viestejä.

Harkitsemme pyyntöäsi ja noudatamme sitä tarvittaessa soveltuvan lain mukaisesti, kuten yllä on selitetty.

Näin ollen tarkistamme online-tietosuojalausuntomme ajoittain taataksemme, että siinä ei ole virheitä ja että se on selvästi näkyvillä sivustoillamme, että se sisältä asianmukaiset tiedot oikeuksistasi ja tietojen käsittelemisestä ja että se on käytössä ja soveltuvan lain mukainen. Saatamme ajoittain päivittää tätä tietosuojalausuntoa pitääksemme sen ajan tasalla, pysyäksemme uusien kehitysten ja Internetiin liittyvien tilaisuuksien tasalla ja noudattaaksemme soveltuvaa lakia.

Tässä tekstissä käytämme yksinkertaisuuden vuoksi sanaa "eväste" yleisterminä sellaisille tekniikoille kuten evästeet, Flash-evästeet ja jäljitteet. Ne eivät vaadi paljoa tilaa, ja ne poistetaan automaattisesti niiden umpeuduttua. Jotkut evästeet umpeutuvat Internet-istunnon päättyessä, toiset taas tallennetaan rajoitetuksi ajaksi. Mitä eri evästetyyppejä käytämme? Joidenkin tarkoitus on mahdollistaa sivuston käyttö ja tiettyjen ominaisuuksien näkeminen. Jotkut antavat kuvan selauskokemuksestasi eli siitä, onko sinun vaikea löytää jotain etsimääsi, jotta voimme parantaa tulevia käyntejäsi ja tehdä niistä mahdollisimman miellyttäviä.

Muiden osapuolten tallentamia evästeitä kutsutaan "kolmannen osapuolen evästeiksi". Kolmannen osapuolen evästeet mahdollistavat kolmannen osapuolen ominaisuuksien ja toimintojen toimittamisen sivustolla tai sen kautta kuten mainokset, interaktiivinen sisältö ja analyysit. Tällaisia kolmannen osapuolen evästeitä tallentavat osapuolet tunnistavat tietokoneesi tai mobiililaitteesi sekä kun käyt kyseisellä sivustolla että kun käyt tietyillä muilla sivustoilla. Käytämme ensimmäisen ja kolmannen osapuolen evästeitä useasta syystä.

Ne ovat olennaisia ja auttavat sinua navigoimaan sivustolla ja käyttämään perusominaisuuksia, kuten medialaajennuksia.

Käytämme myös toiminnallisuusevästeitä, joiden avulla voit tallentaa ostoskorisi, luoda toivomusluettelon ja tallentaa ostostietosi maksun nopeuttamiseksi. Suoritus- ja analyysievästeet auttavat meitä parantelemaan sivustoamme.

Haluamme myös tarjota sinulle relevantteja tarjouksia. Jotta tämä olisi mahdollista, keräämme selaustietoja, jotka saatetaan linkittää ainutkertaiseen tunnisteeseen napsauta [ kleopatra arsi hotel alanya iletişim ] nähdäksesi tietosuojalausuntomme. Vuorovaikutusevästeitä käytetään, jotta voit olla vuorovaikutuksessa sosiaalisen median kanssa ja lähettää arvosteluja.

Kohdennusevästeet, mainontaevästeet ja sosiaalisen median evästeet tallentavat mieltymyksesi, jotta sinulle voidaan esittää relevantteja mainoksia Reebok-sivustojen ulkopuolella. Lisäksi sosiaalisen median evästeet saattavat seurata toimintaasi sosiaalisen median ympäristöissä.

Alla on tarkempi yleiskuvaus käyttämistämme evästetyypeistä ja niiden syistä:. Nämä evästeet ovat välttämättömiä, jotta sivuston perustoiminnot toimisivat. Nämä evästeet tallennetaan selausistunnon ajaksi.

Näillä evästeillä voimme analysoida sivuston käyttöä, jotta voimme mitata ja parantaa suorituskykyä. Nämä evästeet voivat olla meidän tai kolmannen osapuolen puolestamme tallentamia katso evästeiden peruutustyökalumme , ja ne tallennetaan selausistunnon ajaksi. Nämä evästeet tekevät meille mahdolliseksi jakaa tietoja, kuten mieltymyksiäsi, mainostajiemme kanssa, jotta näkemäsi mainokset vastaisivat paremmin mieltymyksiäsi niitä kutsutaan joskus nimellä "kohdennusevästeet".

Tämä auttaa meitä parantelemaan sivustoamme jatkuvasti, jotta ostamisesta tulee helpompaa ja miellyttävämpää, ja parantamaan asiakkaillemme lähettämiämme markkinointiviestejä niitä kutsutaan joskus nimellä "suoritusevästeet".

Näiden evästeiden ansiosta voit tykätä meistä tai suositella meitä sosiaalisessa mediassa ja keskustella palveluedustajiemme kanssa.

Voit myös neuvoa muita mahdollisia asiakkaita arvostelemalla tuotteitamme joskus näitä kutsutaan "kanssakäymisevästeiksi". Selaimesi Ohje kertoo, miten evästeasetuksia hallinnoidaan. Katso täältä, miten tämä toimii selaimessasi: Så war hon een högh ädell lem, Som här fölier och finnes; 3. När hon så sijna späda åhr, Hoos sijn Föräldrar wäxer, Hon straxt hoos dem skön lärdom fhår, På sijn Christendoms stycker: Ty thet är een låfligh seedh.

Tavuluvultaan poikkeavissa säepareissa on sitä paitsi toistakymmentä tulkinnanvaraista tapausta: Latinan metriikkaan tottunut Justander tunsi tietenkin vastaavanlaisen menetelmän klassisesta runousopista ks.

Kyseinen tekniikka ei ole tuntematon oman vuosisatammekaan runoissa Leino Rivien 31, 63, 66, 88, 93, 98, ja b-säkeet muuttuvat 7- tavuisiksi, jos i: Kolmitavuisiksi olisi myös luettava sanat seoraill, Saarnait', Armelias ja carmelias riveillä , , On tietysti mahdollista, ettei Justander ole aina edes pyrkinyt yhtenäiseen tavumäärään, sillä vaikka edellä olevat tapaukset lukee esittämälläni tavalla, jää jäljelle kolmisenkymmentä pelkästään 8-tavuisista säkeistä koostuvaa riviä myöhemmissä runoissaan Justander sitä paitsi viljeli nimenomaan 8-tavuista säetyyppiä.

Yleiskaavasta poikkeavat säkeet keskittyvät runon alkuun ja loppuun, toisaalta vainajan sukuhistorian, toisaalta sairauden ja kuoleman kuvaukseen.

Säeparin vakiopituus on yksi niitä muotovaatimuksia, jotka Justander on parhaiten onnistunut täyttämään runon Educatio-jaksossa. Kuvatessaan kieliopissaan suomalaista runomittaa akatemian jumaluusopin professori Eskil Petraeus Samassa yhteydessä hän huomauttaa, ettei tavujen laajuudella ole merkitystä, ja katsoo loppusoinnun suomalaisten runojen tyypilliseksi piirteeksi.

Teoriointi osoittaa, että kansanrunouden tavun painoa ja laajuutta koskevat vaatimukset olivat Petraeukselle tuntemattomat. Ei myöskään riimiä koskeva huomautus perustunut todelliseen tietoon. Samoja virheellisiä käsityksiä esitti seuraavana vuonna Wexionius Epitome-teoksessaan s. Justander, niin suomalaista runomittaa kuin tavoittelikin, oli sidoksissa opettajiensa antamiin ohjeisiin. Länsisuomalaisena hänellä ei ollut omakohtaista kosketusta kansanrunouteen, eikä hän - kuten Suomi Hänen suomalaisrunojensa esikoinen, etenkin sen alku- ja loppuosa, on nykylukijasta avuton niin taiteellisesti kuin teknisesti.

Miten runo täytti oman aikansa muoto- ja muut vaatimukset, siitä tuonnempana. Runon a-säkeissä Justander tuntuu tavoittelevan kansanrunouden nelinousuista trokeeta, mutta jättää opettajiensa ohjeiden mukaisesti tavujen ominaislaadun huomiotta. Tulos ei ole trokeemittaa enempää kuin kale-valamittaakaan: Tavurakenteeltaan vaihtelevia kolmitavuisia sanoja säkeisiin on sijoitettu sattumanvaraisesti.

Justanderin rytmitaju tuntuu vaatineen 7-tavuisten säkeiden loppuun kolmi- tai yksitavuisen sanan, sillä runsaat puolet b-säkeistä päättyy tällaiseen sanaan a-. Myöhemmissä runoissaan , ja Justander omien sanojensa mukaan viljelee vanhaa "hämäläis-suomalaista" mittaa. Tästä syystä myöhemmät runot ovat esikoissepitelmää rytmikkäämpiä. Edellä on jo ollut puhetta runojen riimikaavasta.

Loppusoinnusta tuli Justanderin suomalaisrunojen pysyvä piirre, joskin riimikaava vaihtui esikoisrunon jälkeen: Nykyisten runousoppien ohjeiden mukaan riimi alkaa painollisesta tavusta 13, kun taas Petraeus Justanderin loppusoinnut, jotka harvoin ovat yhtä tavua pitempiä, alkavat ymmärrettävästi usein painottomasta tavusta. Näistä suunnilleen kolmanneksessa loppusointu on sikäli täydellinen, että riimilliset tavut ovat ensimmäisestä vokaalista lähtien identtiset. Muut riimit ovat erityyppisiä puolisointuja tai ortografiaan perustuvia "silmäsointuja".

Riimien epäpuhtaus johtuu eri seikoista: Kuudessa tapauksessa nelisäkeiseen ryhmään liittyy täydennyksenä parisäe, joko riimiltään itsenäinen 28, 31, 54, 99 tai jommankumman säkeen osalta edellisten riimien mukainen 17, Justander viljelee alkusointua kaikissa suomenkielisissä runoissaan.

Adjektiiviin tai adverbiin liittyy usein alkusointuinen määrite: Justanderin alkusointuiset ilmaukset ovat yleensä näppäriä, ja juuri alkusoinnun tavoittelusta selittyvät monet erikoiset ja kuvaavat sanat ja sanonnat, mutta niistä myöhemmin. Koska eräiden poikkeamien esiintymistaajuus on kuitenkin runokielessä selvästi suurempi, on syytä tarkastella niitä nimenomaan runokielen ominaisuuksina, runonsepittäjän teknisinä apuvälineinä.

Justanderin runon äänteellisiä runokielisyyksiä ovat mm. Saadakseni käsityksen loppuheiton yleisyydestä Justanderin proosassa laskin loppuheittoisten sanojen osuuden hänen kääntämistään asetuksista ks. Näissä teksteissä loppuheittoisten muotojen suhde sanemäärään on 1: Eroa ei ole ainoastaan loppuheiton määrässä, vaan sen laadussa. Runossa loppuheittoisten muotojen jakauma on erilainen: Tähän ryhmään kuuluvat tapaukset ovat yleisyysjärjestyksessä yks.

Vanhan kirjasuomen proosassa loppuheitto oli vakiintunut tiettyihin muotoryhmiin, mutta runoilijat käyttivät rajoituksitta hyväkseen sitä etua, jota loppuheitosta oli tavuluvultaan rajallisen riimisäkeen sepittämiselle. Essiivin ja partitiivin loppuheittoa esiintyy Leinon Seuraavanlaiset tapaukset ovat proosassa harvinaisia: Sen sijaan Justanderin imperfektit autt', hallidz, käsk', Läx, muistut, nauttitz, oll' jne.

Runokielisyyksiä ovat myös infinitiivi pauhatt', pass. Muista tavulukua vähentävistä äänneopin ilmiöistä yleisin on vokaaliyhtymien assimiloituminen.

Ajan proosassakin ovat tavallisia partitiivin ja 1. Sitä vastoin ea-loppuisten nominien vakioasu on Justanderin ajan proosassa ia-tyyppinen esim. Muut tavulukuun vaikuttavat lyhentymät ovat hajatapauksia: Tavunlaskenta on selvästi vaikuttanut Justanderin sanan- tai muodonvalintaan; etenkin henkilönnimistä ja titteleistä hän käyttää tarpeen mukaan lyhempää tai pitempää varianttia: Uoti ~ Oleff vrt.

Ruotsin sanan riksråd 'valtaneuvos' vastine on tarpeen mukaan Neuwo ~ Neuwoja ~ 15 Leinon Valtaosa runon äänteellisistä poikkeamista on tavulukua vähentäviä lyhentymiä. Jonkin verran on myös päinvastaisia tapauksia, joissa tavulukua on pyritty lisäämään.

Lyhentymät ja pidentymät eivät välttämättä selity tavunlaskennasta, sillä niitä aiheuttavat runossa myös muut seikat, esim. Esittelen seuraavassa ryhmittäin joitakin Justanderin käyttämiä tavulukua lisääviä menetelmiä: Länihin, seoramahan toisaalta sanomaan, rundeleman , warjelcohon samassa säkeessä siunackon , runsahast myös Runsasti , rackahast toisaalta rackalla. Steenbocki toisaalla STeenbock , Henrichi vaikka Erich. Catharinangin, siwekin, Luneburistakin, vlcokin, opitkin, Lohdunaxengin, parhatkin.

Runo poikkeaa syntaksiltaan luvun proosasta sekä lause- että lauseketasolla. Sille ovat ominaisia lyhyet lauseet ja melko yksinkertainen virkerakenne; alisteetkin ovat valtaosaltaan relatiivilauseita ja nämä taas useassa tapauksessa itsenäisiksi tulkittavia rel. Aiheensa vuoksi runon alkuosa on lauserakenteeltaan erilainen kuin runon muu osa. Siinä lauseet käsittävät keskimäärin kaksi riviä, ts. Runon muussa osassa rivit lauseet ovat keskimäärin vain yhden parisäkeen pituisia; sivulauseiden osuus ei nouse edes kolmannekseen lauseiden määrästä, ja relatiivilauseita on jopa vähemmän kuin muita sivulauseita.

Lauseiden verbiloppuisuus sekä subjektin ja predikaatin inversio ovat melko yleisiä vanhan kirjakielen proosassakin, joten en tarkastele runoa näiden seikkojen osalta. Sitä vastoin esittelen muita inversiotapauksia, jotka katson lähinnä runokielen piirteiksi. Attribuutin ja pääsanan inversio on yleinen: Joskus attribuutin ja pääsanan muodostaman lausekkeen rikkoo jokin väliin sijoitettu elementti: Äitien cans coseet corkeet, STeenbock nijn cansz niminen tässä lauseke on.

Riveillä appositio-attribuutin Waldiast, sijt wijdennest erottaa pääsanastaan kokonainen lause. Postpositio on joskus siirtynyt prepositioksi: Vain kerran Justander on sijoittanut konjunktion muualle kuin lauseen alkuun 84 ; tämä inversiotyyppi on oman vuosisatamme runoissa melko tavallinen. Rivillä nominaalimuotoihin kuuluvat määritteet ovat joutuneet kauas pääsanastaan: HERran huoman on infinitiivin Jäädä ja tästä Luolast infinitiivin eroitesans määrite.

Kyseisessä säkeessä Justander on ansiokkaasti hyödyntänyt verbien erilaista rektiota. Runokielen tilille pantavia lauseopillisia rikkeitä runossa on vähän, ja nämäkin harvinaiset tapaukset keskittyvät alkupuolelle, Justanderin kannalta runon hankalimpaan osaan. Ellipsi on yleensä luonteva esim , 58, , mutta rivien 24 ja elliptiset relatiivilauseet ovat epäonnistuneita: Runon alussa Justander on riimin vuoksi ilmaissut vierailukutsun esittäjän genetiivillä: Drottning Catharinan caimans ; proosateksti olisi tässä liittänyt passiiviseen predikaattiin ablatiiviagentin Betulanderilla "blev buden, aff H.

Tähän asti olen käsitellyt lähinnä grammaattisia runokielisyyksiä, fonologisia, morfologisia ja syntaktisia poikkeamia. On syytä myös lyhyesti tarkastella, miten runomitan paine on vaikuttanut Justanderin sanastoon.

Oudolta tuntuva sananvalinta selittyy usein alkusoinnun tai riimin tavoittelusta; Justanderilla on myös erityisiä suosikki-ilmauksia, jotka toistuvat hänen suomenkielisissä runoissaan. Alkusointuisista ilmauksista on runsaasti esimerkkejä 4. Alkusointu selittänee oudon sananvalinnan mm. Sanoilla suku ja lanko 'avioliiton kautta tulleet sukulaiset' on oma alkusointuinen attribuuttinsa: Sana korkee t on kahdesti saanut riimiparikseen sorkee-sanan: Jumala "lainaa lepoa" pro suo, antaa , koska riimi aina ja alkusointu Lepo kyseistä sanaa vaativat.

Runojensa henkilöistä Justander käyttää mielellään hypokoristisia ilmauksia, usein deminutiivijohdoksia. Ilmaus kulta kumppani esiintyy muissakin runoissa v ja Näytteinä muiden runojen hyväilysanoista mainittakoon morsiamesta käytetyt hyppyräinen ja tyttyräinen: Justanderin suosimia sanoja ovat mm.

Maneeristunut fraasi katso kuin ka - aina loppuheittoisena kuten WM: Ilmaus lohduttaa itse e nsä lujasti esiintyy kaksi kertaa WM: Runokielisiksi ilmauksiksi lienee katsottava myös Justanderin toistuvasti 'polveutumisesta' käyttämä verbi vesoa sekä siihen liittyvä ' suku haaraa' tarkoittava sana vesa. Ortografian erikoisuuksina mainittakoon kuitenkin loppuheiton melko säännöllinen osoittaminen heittomerkillä, pyrkimys merkitä painottomien tavujen pitkät vokaalit muihinkin tapauksiin kuin illatiivimuotoihin Rijkij, rohkee, Colmee, Vseesti, wainaat, Saunaa jne.

Joihinkin vanhalle kirjasuomelle tyypillisiin äänneopin piirteisiin viittasin edellisessä jaksossa; tässä yhteydessä totean, että Justander äänne- ja muoto-opin osalta noudattaa luvun puolivälin yleisnormia. Koska vanhan kirjakielen äänne- ja muoto-opista on runsaasti kirjallisuutta, en puutu runon tähän puoleen. Sitä vastoin esittelen lyhyesti joitakin syntaktisia seikkoja.

Runon virkkeet ovat rakenteeltaan yksinkertaisia, joten syntaktinen anti jää tarkkailijalle vähäiseksi: Ne nykykielestä poikkeavat syntaksin piirteet, joita ei voi panna runokielen tilille, ovat tavallisia myös ajan proosakirjallisuudessa. Edellä viittasin jo sanajärjestysseikkoihin: Muista lauseopin piirteistä mainittakoon seuraavat:. Sijojen nykyisestä poikkeava funktio etenkin paikallissijat nyk.

Verbin lukukongruenssin rikkeet etenkin liittomuotojen partisiipeissa sekä nykykielestä poikkeava tempusten käyttö, mm. Kyseeseen tulevat tapaukset ovat cuoli 33 pro kuolit, saanut 65 pro saaneet, piti 92 pro pidit, todista pro todistavat sekä on tullut 9 pro tuli ja on elänytt pro eli tai oli elänyt. Sanastoltaan runo poikkeaa muista luvun elämäkerroista sikäli, että se sisältää tavallista enemmän outoja nimiä ja lainasanoja; etenkin runon alkupuolella paikannimien ja tittelien asu on silmäänpistävän epäsuomalainen.

Syynä on tietenkin runon aihe: Justanderin oli sovitettava säkeisiin "sukujen" ja "lankojen" tittelit ja kotipaikat, ja hän selviytyi tehtävästä käyttämällä aikalaistensa tavoin ruotsalaisia sanoja sellaisinaan tai hiukan suomalaistettuina. Koska ennen kaikkea runon sanasto oudostuttaa nykylukijaa, esittelen outoasuiset paikannimet ja tittelit henkilönnimet käyvät ilmi oheistamastani sukutaulusta ; valtaosa niistä esiintyy tosin myös seuraavassa jaksossa.

Lopuksi mainitsen eräiden omaperäisten sanojen ja yleislainojen nykykielestä poikkeavat merkitykset. Jättäkää myöhästyville paikkoja oven lähelle. Puhutussa kielessä tätä vastaa. Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms.

Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Runoissa kaikella on merkitystä eikä yhtä ainoaa oikeaa tulkintaa ole olemassa. Tarpeellisia käsitteitä N I N. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen englanti opiskelu kolmannelta luokalta.

Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman. Kertomuksen taustatietoja a Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin. Kertomuksen taustatietoja a Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista.

Raamattu nimittää sitä mm. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6. Mika Petäjä Kannen toteutus: Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että.

Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Jaollisuustestejä matematiikan mestariluokka, 7. Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain. Näyttely Helsingin Kirjamessuilla Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen.

Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,. Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli B2 B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona.

Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa. Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan.

Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen 2. Lausekkeiden rakenteesta osa 1 Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: Ei julkisuuteen ennen Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 5 3 Keskustakirjaston nimeäminen HEL T 10 03 07 Päätös Päätöksen perustelut päätti keskustakirjaston nimikilpailun tuomariston ratkaisun Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.

Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä. Suomessa julkaistujen almanakkojen ja kalenterien nimilistoja luvulta Vanhoina vuosisatoina Suomessa julkaistiin kahdenlaisia kalentereita. Ensinnäkin rukous- ja virsikirjoissa oli kalentereita,. Minä olen käynyt usein Kemissä. Kielitieteen päivät Helsingissä Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa.

Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Kertomuksen taustatietoja a Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak. Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä.

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Matkatyö vie miestä 5.

Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Ari Uronen ja Velijussi Kyllijoki: Koulunkäynti luvun Suomessa oli ankaraa puurtamista.

Oppiaineina olivat latinan kielen suullinen ja kirjallinen. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana.

Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Kertomuksen taustatietoja a Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu.

Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus Kiinan kielen kasvava merkitys Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lukion kiinan kielen opetuksen forum Esityksen sisältö Kiinan merkitys kauppa- ja yhteistyökumppanina Osaamistarpeet.

Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Tietuekuvaus 1 8 Tietuekuvaus Tietuekuvaus 2 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto Scifest-loppuraportti Jani Hovi 4. Kortit jaetaan kuvapuoli näkyvillä kolmeen pinoon, ensiksi kolme korttia rinnan.

Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Riittävän n hyvä isä? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti. Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta.

Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista. E-math - sa hko inen oppimisympa risto matematiikan opiskeluun Ralph-Johan Back Åbo Akademi Virtuaaliopetuksen päivät Esityksen organisointi 1. Yleisesitys E-math projektin hankkeesta ja sen tuloksista. Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. Eerik Justanderin riimikronikka Ultima Justa. Download "Eerik Justanderin riimikronikka Ultima Justa". Oskari Halttunen 2 vuotta sitten Katselukertoja: Ohjeita runojen analysoimiseen Lisätiedot.

Puhutussa kielessä tätä vastaa Lisätiedot. Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms Lisätiedot. Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua.

Runoissa kieltä käytetään usein arkikielestä poikkeavalla tavalla. Tarpeellisia käsitteitä N I N Lisätiedot. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman Lisätiedot.

Kertomuksen taustatietoja a Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin Lisätiedot. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen Lisätiedot. Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia.

Tuhat ja yksi yötä. Tuhannen ja yhdenyön satuja. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että Lisätiedot. Mulla on Mulla ei oo. Kun me tutkimme Lisätiedot. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1: Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain Lisätiedot.

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan.

Synttäriruno tytölle kirjeenvaihto -

Voit myös peruuttaa tilauksen tietyillä kanavilla kuten sähköposti tai SMS sellaisella kanavalla saadun viestin ilmoituksen mukaisesti tai Reebok-tilisi asetuksista. Nyt synttäriruno tytölle kirjeenvaihto luettuani voin sanoa, etten tullut tuntemaan mitään uutta vaan että monet kuulemani kertomukset saivat tässä muunnelmassa vahvistuk- sensa. Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Kluuvinlahti oli silloin jo täytetty ja kaalimaatkin Aleksanterinkadun kahden puolen olivat rakennetut. Senaikuinen ruokatarjoilu ei ollut mikään ravintola nykyisessä mielessä, vaan pikemminkin yksityiskoti, jossa kävi tietty ruokavierasjoukko pitemmän ajan. Tunnemme Yltön Inkerin asioihin kiin- nostuneeksi ia niihin monitla tavoin osaltis- tuvaksi; hän on mm. Toimitussihteerin sairauden vuoksi lehtemme ilmestyy kaksoisnume- rona.

Eikö olekin erikoinen yhdistelmä! Olin ko- ko keskivnkko-paivan klo 9 a. Sain siellä myydyksi noin mklla, toput Sinne otin saanut kerjätyksi varakkaammilta tuttavil- tani 5 kg patasokeria, 2 — 3 kg makeisia joululahjapaketteihin, piparkakkuja, pikku- leipiä ja mikä parasta: Kotoa vein vielä 2 poi- kain tatvitakkia.

Kaksi minun hyvää ystävääni: Ja kuinka tervetullutta se on ihmisilte, joilta ei kos- kaan ote tilaisuutta mennä konserttiin, saa- da kuulla täysipainoista taidetta.

Minä itso tautoin, Aino Hamatäinen oli harjoit- tanut pari pieniä tasten näytetmää, Kosti Kupiainen esitti suuremmoisesti huumoria, Teppo ja Partanen lukivat muistetmiaan Inkeristä, pastori Varjovaara piti joutu- saarnan. Kuusi paloi, tarjottiin kahvia heikullisen kranssin y.

Tuotloin elettiin tiukkaa aikaa, ei ottut mitaan yUäkyttaistä kuten nyt. Mie katselin koko ajan Ann-seukkoo. Hiä olj nin pienj, valkija ja sorja, ko lettipiä nukke. Hänell olj valkija pitkä ja kaunis morsiuspuku piäl, valkijat su- kat ja kengät, pitkä valkija pitsihuntu ja talikukkaist pian ympäril keltasis läikkyvis hiuksis.

Hiä vua olj niin murheellisen ja kiusatun näkönen ja hiä ihanku ois häppeilt ihmisii. Ko kuokkavieraatkii olj syötetty ja juotettu — vietii pöyvvät pois etutuvast, ja penkit vua jätettii. Ämmät alkoit tantsn takatuvan puolel ja nuoret etu- tuvan puolel. Sinn olj palkattu kaks soittajaakkii haitarloihee kans.

Hyö soittnt vuoronperrää ja heit piettii suu- ress arvoss. Välill Annin Toivo-veikko soitti kittarallaa. Sinn olj kutsuttu laulaja-ämmätkii itkettämmää morsiant. Hyö lauloit ta- katuvan puolel morsiammel ja sulhasel aluks itkuvirsii, sit sellasii, miss antoit kaikellaissii hyyvvii neuvoloi hiäparil.

Anni itk koko ajan, mutt ämmät vua lauloit ja lauloit. Myö valvottii koko yö, ko ei olt Ul- laa mihin käyvvä makkaamaa. Uamusel myö ajettii Helen-tättiin kans takasi Virkkilää ja siel käimme koht leppää- mää ja nukuimme koko sen päivän ja viel yönki yhtäperrää. Kyll ne olliit rikkaat ja suuret hiät.

Maria Ripatti Kari K. Ruotsalaiset yntti- val valloittaa Inkerin v. Inkerin alue oh kaupallisesti hyvin haluttu, sillä ruotsalaiset ra- kensivat Nevan suulle Maankruunun linnan, joka joutui venäläisille jo seuraavana vuon- na Vasla vuonna Ruotsi sai Pontus De la Gardien ansiosta Inkerin t ja 1 luvulla rakennetut paalinnat.

Talloin esiintyy Inkerille muodostettu oma tunnus Tama vaakuna on löydettävissä mm. Lau- rentius Petrin kronikasta, joka on n. Tässä vanhimmassa lnkenn vaakunassa esiintyy sinisellä pu- naiset muurit molemmin puolin hopeavir- taa Risti oli kultaa. On oletettavaa, etla muurit kuvaavat linnoituksia Nevan lan- noilla ja nsti kristinuskon luterilaisia haa- raa Tata vaakunaa on pidettävä vanhim- pana tunnuksena, sillä on epätodennäköistä, että alueella olisi ollut oma vaakuna Ve- näjän vallan aikana, saati sitlen metsä- läisien pikakayntien hetkinä.

Vuonna t Inkeri luovutettiin Ruotsil- le, joka ei osannut kohdella asujamistoa oi- keudenmukaisesti. Tästä johtuen osa or- todoksista vaestoa siirtyi karjalaisten kans- sa nk. Sijalle siirtyi Kaarle X Kustaan aikana Kaaile Xlii sinetissä oh vaakunan väritys jo nykyinen asukkaita Suomesta, joten asujamisto säilyi suomenkielisenä». RuoUal-iiset käyttivät luvun lopussa kayltoon otettua vaakunaa, joka kuitenkin muultui väritykseltään ja risti katosi koko- narn.

Muurit säilyttivät paikkansa, joita esiintyy Nevan i annalla Punainen van kuvaa tnl. Venäjän valtankumouksen jälkeen inke- riläisten tavoitteena oli autonomia, joka kuitenkin tukahdutettiin bolsevikkien val- laan noustessa. Pakotaisten keskuudessa kypsvi ajrtus u rottaa Inkeri asevoimin Vopaiasta Vuosina — alueetla taisteli kaksi, etupäässä inkeriläistä sotilas- retkikuntaa Retkikunnat otivat Pietarin, ny ;visen Leningradin, molemmin puolin Pohjoinen saapui Suomesta ja eteläinen Vi- losta Kumpikin oh yhteistoiminnassa val- koisten venäläisten kanssa Vuonna 19t9 Taiteilija Haapakoski Inkerin valkoisen -hoollisuusristi Huolimatta osittaisesta heraldiikan rappio- kaudesta Inkerin Liiton merkissä vaakuna säilyi puhdastyylisenä laiteihja Haapakoski piirsi vaakunan, van- halla pohjalta, jorkin han Iisasi kilven al- le kukkakonsteen ja nauhan.

Ingermanlan- dia, nimineen, joka on kuitenkin vieras lahan historialliseen vaakunaan. Vuonna kayleltiin Pohjois-Inkerissa vaakuna- postimerkkiä, jonka vaakuna oli vaarin ymmärrelty historiallisesta tunnuksesta. Samoin nykyisin myytävänä oleva kankai- nen hihameikki on eräänlainen huono ko- pio postimerkin vaakunasta Inkerin Lii- ton merkissä ja Inkerin Valkoisen Muurin ristissä vaakuna on sen historiallisessa muodossa.

Vaakuna jai käyttöön pakolais- ien keskuudessa, silla Neuvostoliitossa se jai käytöstä, vaikka Tarton rauhassa so- vittiin Inkerin autonomisesta asemasta Neuvosto-Venajalla. Snta ei kuitenkaan tullut mitaan, ja suuri osa asujamistoa siir- rettiin, vuosina t — , muualle Neu- vostoliittoon. Osa paikalle jäänyttä asuja- mistoa siirtyi viime jatkosodan yhteydessä joko Suomeen tai Saksaan, josta rauhan tultua suurin osa palautettiin takaisin. Joka tapauksessa Inkerin historiallinen vaakuna elaa vieläkin niiden inkeriläisten keskuudessa, jotka tuntevat sen omakseen.

Vaakunan selitys on seuraava: Virran väri tulisi olla hopeaa, sillä sininen ja punainen ei heraldiikassa saisi rajoittua toisiinsa. Sitäpaitsi vuonna tehdyssä vaakunassa virta on hopeaa. Kilven yllä kuuluu olla herttuakunnan kruunu, koska Inkeri luettiin aikanaan Karjalan tapaan herttuakunnaksi. Tätä kruunua ei ole vii- me aikoina enään käytetty, mutta arvo- kruununa se olisi syytä ottaa takaisin, niin kuin nykyisten lääniemme vaakunatkin ovat kruunatut.

Me veljekset olimme kahdestaan tärkeällä matkalla. Ken luki- joista on ne ajat elänyt ja niissä maisemissa lnkkunul, hän saattaa muistaa vielä, kuinka Pietaiin-Strelnan välisellä matkalla Suo- menlahden ranta oli aivankuin yrttitarha: Juurikasvien naatit kuin myöskin kaa- linkerien päällimmäiset lehdet silvottiin pois, juureksistahan ne listittiin, ja ne jäi- vät hajatleen sinne kasvupaikoille.

En tie- dä juureksien jäämistöistä, mitä niille teh- tiin, mutia kaalin lehdillä oh kysyntää Ja mekin olimme juuri niiden hakijoita. Tar- haajat myivät niitä melko halvalla. Tuol- laisen hevoskuormallisen sai ruplan rahalla. Katselimme valikoiden tarjotla otevia ja kun sopiva tarha töytyi, sovittiin tarhaajan kanssa kaupasta seka ryhdyttiin tyohon.

Vei tietysti aikansa, ennenkuin kuormallinen lehtiä oli kärryillä ja suojaavasti sidottuna. Oli aika haukatakin jotain ja juoda teela ennen kotiin lähtoa Syksyinen ilta kun ei kauan viivyttele, mm ehattikin hamaran maille jo, ennenkuin matkaan pääsimme. Kaantyessämme viimeisestä mutkasla Rop- suntielle olikin jo pimeätä.

Siellä tavoitimme kuormaston, jonka teh- tävänä oli siirlaä Krasnojeselossa sijainneen Petsjatkinin tehtaan varastoista lumppuja Ropsun tehtaaseen, jossa ne joutuivat mää- rätyn jalostusvaiheen jälkeen siirrettäväksi eteenpäin.

Rahtimiehet otivat Ropsun ky- län asukkaita. Kaiketi heillä oli keskinäis- tä epäsopua, sillä muuten ei olisi sitä koh- tausta sattunut. Kävi nimittäin sillälailla, että meidän Murtaharjamme oli erittäin riuska kävelijä eikä viihtynyt hiljakseen 12 junnaavan jonon hännillä, vaan omia aiko- jaan lahti kuormastoa ohittamaan. Sen keskivaiheille ehdittyämme havaitsimme, että joitakin kuormastoon kuutuneita mie- hiä hyppäsi kuormittansa pysäyttämään meidän hevostamme ja jotkut alkoivat ra- hista veljelleni, nykäisivät hänet alas kuor- malta ja meinasivat ryhtyä hanta siinä kä- sittelemään.

Veli sai toki selitetyksi heille, keila me olemme ja mitä meidän kuormamme sisäl- tää. Rahisijat havaitsivat erehtyneensä, pyysivatpa vielä anteeksikin ja antoival ineidan vapaasti jatkaa matkaamme. No, Luulen suurimmaksi syyksi alkoholin vai- kutukset Sen paljasti heidän rahinansa. Eihän siitä kohtauspaikalta ollut meidän kotiimme kuin runsas parisen virstaa, mul- la kun paikka oli asumatonta pelloaukeala — lähimpään asumukseen ns Routeelan Ka- lanislon taloon »Sunkuran» suunnassa oli myöskin matkaa toista virslaa, ei noille keskenään eripuraisille Ropsun miekkosille olisi tuotlanut mitään ikävyyksiä sen laa- tuinen kasiksi käyminen.

Meillehän, Ropsuntien varretla asuville se heidän rahdinajonsa ei ollut mikaan har- vinainen näky, koska he harjoittivat sitä laman tästä kesät - talvet. Väliin rellesli- vat päissänsä ja rähisivät omassa keskuu- dessaan. Kotiväki ihmetteli, kun kerroim- me kokemamme. Totesivat, että sitä saal- taa matkalla sattua kaikenlaista.

Ne tehtaat — Ptesjatkinin tehdas Krasno- jeselossa ja siitä t2 virstan paassa oleva Ropsun tehdas, joittenka välistä tavaran siirtoa nämä rahtimiehet harjoittivat, oli- vat tietenkin venäläisten käsissä. Ja vaikka Ropsu oil suomalaisten asuttama, vaikutti tämä tehtaan sijainti sen, että venäläisty- misen vaara suureni suurenemistaan.

Sillä venäläisten seura tehtaassa vieroitti varsin- kin nuorison äidinkielestänsä. Kerrotuin- han Ropsun rippikouluikäisten poikien vä- jatkuu s 15 Äidin ylistys joulun aikaan Meidän ait kun paistaa pullaa itsestään se suussa sullaa. Se ci kmpaa liotusta, cika ole mieli musta. Meidän ait' ci sitten sorki, kun on paistettava turkcy 1 Han v? Kun äiti laittaa piirakkaa, se vie muistot Karjalaa. Oisi piirakka riissi tai peruna, niin niitä syoda sai.

Kun jiti laittna kiisselin, snna on kerman siimakin. Ei huoli olla salainen, pane vaikka voipalancn Meidän äiti laittaa puuroo, se Fittcn miellyttää kuuroo ja jani viidin, lusikan, se antaa ilon kauneimman Meidän äit' kun keittää saijuu, siin on oikein aromi haijuu, sitä litkii mielellänsä, vaikk' ois kielenpäässä kansa Aidimmc kun teke kcittoo, ei tarvitse mennä pcittoo, sen voi syödä julkisesti, arvostelun kaiken kesti Meidän äiti hyvin keksi, laittna kahvin viimeiseksi.

Äiti laittaa salaattia, pilkkoo siihen omenia, muuta hyvä kaikenlaista, jos et usko, ota maista. Meidän aif on viisain nainen, sanoi Jalmar Kaasalainen, jos ei issaä ota lukuun, mi kuuluu jalompaan sukuun 1 laus. Kahdek- sas viikko oli kaura viikko; kylvettiin kauraa, seitsemäs oli selvä viikko, kyl- vettiin kauraa ja kevätruista suvikas- ta , kuudes oli kurja viikko jyvä viljan kohdalla, silloin laitettiin eniten vain perunaa maahan, viides oli viimeinen, silloin kylvettiin enää vain ohraa.

Näi- tä tapoja isännät noudattivat Pohjois- lnkerissä ja niistä puhuttiin nuorem- mallekin sukupolvelle. Ei tähkätöntä helluntaita, eikä jyvä- tontä Juhannusta.

Jos ei juhannuksena paarma päräjä niin ei syksyllä myllyn kivikään jyräjä, sillä juhannuksen Jos on kesällä pihlajoissa runsaasti mar- joja niin on syksy sateinen. Mutta jälkeen Jaakon ku- hilas pellolle ja potka hevosen selkään, silloin alkoivat illan istujaiset niin omassa, että naapuri kylissä. Ei sikii siipikarja jälkeen päivän Perttulin Pääskyset Laurilta laumaan ja Per- tulta matkaan.

Niin monta päivää kun jälkeen Pertun pääskyset viipyvät tääl- lä, niin monta viikkoa jälkeen Mikkelin jatkuu kesä. Kylvä kynnä uutisella Laurin ja Perttuhn välillä Mikkelinä Syksynen yö ajaa yhdeksän hevosen selässä.

Jos lehmät syksyllä laitumelta kotiin tullessaan toivat oljen tai heinän korren suupielessään, se tiesi pitkää kevättä seuraavana vuonna. Simo siltoja tekee Martti maa- ta vahvistaa. Martti maalla, karttu jaallä, paimenet kylä kavulla. Antti aisoilla ajaa On yötä yö, kätellä Annin päivän aikana 9. Jouluksihan se talvt torroo. Takaa joulunhan talvi on. Joka mies se jou- luna ajaa, mutta sei mies joka päästäi- sen.

Kun hevonen haukotteli talvella, niin se tiesi suojasäätä, ja kun koira piehtaroi hangella niin tulee lumipyry. Jos uudenvuoden yönä on tähtiä tai- vaalla, niin on myös syksyllä kuhilaita pellolla Joulusta 13 viikkoa maariaan Maariasta 13 juhannukseen, Juhannuk- sesta 13 Mikkeliin, Mikkelistä 13 jou- luun Nämä sananparret ja vertaukset pttä- vät paikkansa Vanhanajan laskun mu- kaan, joka oli 14 vuorokautta jäljessä nykyajasta.

Se oli Venäjällä aikoinaan käytössä. Opiskelijastipendit haettavina Haettaviksi julistetaan kaksi Josef Ju- malaisen stipendirahastosta neljän vuo- den ajaksi annettavaa stipendiä suuruudel- taan mk vuodessa. Stipendit on tar- koitettu Helsingin yliopiston opiskelijoille, joiden suku on Inkeristä peräisin. Hakemukset osoitetaan Helsingin yliopis- ton opintotukilautakunnalle ja ne on jätet- tävä yliopiston kirjaamoon viimeistään helmikuun 19 päivänä t klo t5.

Helsingissa tammikuun 20 paivana Osastopäällikkö M. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Ne katkismushuolethan heiltä kyllä havisivat niiden uusien »vapauksien» myllerryksissä.

Kuinka lienee muiden huolien laita.. Mutta selvitetaampa ne kaalinlehdet lop- puun. Inkerin snomataisten historia 50, — Saini Lannkkala Rovasti S. Muistakaa kirjoittaa ni- menne ja osoitteenne kort- tiin.

Jo tilauksensa uudistaneet voivat maksaa tilauksen täl- lä kortilla. Majavatie tt D Karjalatalon vihkiäiset olivat Inkerikodin vihkiäiset Helsingissä Tammikuun Karjalatalon suojiin oli saapunut miltei hengen yleisömää- rä, jolle Karjalatalon juhlasalitilat juuri sopivasti riittivät. Vihkiäisjuhla aloitettiin kiitosvirrellä Herraa hyvää kiittäkää, jonka jälkeen Inkeriläisten Yhdistys ry: Puhe julkaistaan leh- temme seuraavassa numerossa.

Pu- heen jälkeen esiintyi Helsingin paikal- lisosaston Inkerikuoro Kai Jankkerin johdolla ja sen jälkeen nähtiin ja kuul- tiin opettaja Kaija Vironmäen ohjaa- maa viehättävää kansallispukuisten koululaisten esittämää runo- ja musiik- kiohjelmaa. Väliajalla siirryttiin Karjalatalon toisessa kerroksessa — Inkerikodin naapurissa — sijaitsevaan saliin, jossa ahkerat inkeriläiset emännät tarjosivat piirakkakahvit perinteelliseen inkeri- läiseen tapaan.

Väliajan jälkeen aloitettiin yhteisesti lauletulla Karjalaisten laululla, minkä jälkeen seurasi Ruotsin Inkeriläisten Keskusliiton tervehdys, jonka esitti insinööri Aappo Björn. Tämän jälkeen kuultiin unkarilaisen sellotaiteilijan Szaba Szilvayn Bachin soolosonaatin esitys.

Seurasi jälleen lastenohjelmaa, tällä kertaa näytelmä Mari ja Matti Metsolassa, joka hauskalla tavalla toi nuorimman polven tervehdyksen vih- kiäisjuhlaan.

Tämän jälkeen kuultiin inkeriläisten paikallisosastojen ja muiden järjestöjen tervehdyksiä. Karjalan Liiton ja samalla Karjala- talon puolesta toi tervehdyksen toimin- nanjohtaja Paavo Suoninen, Turun pai- kallisosaston tervehdyksen ja samalla paikallisosaston keräämän rahalahjan toi pastori Vilho Mustonen. He ilmoittivat myös Helsingin paikallis- osaston arvokkaasta lahjoituksesta: Tampereen paikallisosaston ja samalla Kalevalaisten Naisten tervehdyksen toi lehtori Anna-Liisa Heikinheimo.

Vihkiäisjuhlan päätössanat lausui In- keriläisten Sivistyssäätiön hallituksen puheenjohtaja professori Leo Yllö, joka myös luovutti Sivistyssäätiön ansiomer- kin rouva Irja Kekille. Lopuksi laulettiin Nouse Inkeri sekä Maamme. Vihkiäisjuhla oli harrastunnelmainen ja lämminhenkinen yhteinen juhla. Pu- heista ja tervehdyksistä kävi ilmi se ilo ja liikutus, joka pitkään odotellun, yh- teisin ponnistuksin rakennetun oman kodin valmistuttua täytti inkeriläisten sekä inkeriläisten ystävien mielet.

Kii- tollisina muistettiin myös Väinö Kekin unohtumatonta panosta Inkerikodin ra- kentamiseen — hän ei itse enää saanut olla näkemässä ponnistustensa ja innos- Jatkuu sivulle 8 Matti Iho vuotias Sukulaiset ja ystävät kokoontuvat, jos Jumala suo 9 päivänä maatiskuuta t Turussa viettämään Matti Ihon 90 v. Aloitti koulun- käyntinsä 7 vuotiaana silloin vietä käytän- nössä olevassa n. Sitloin kansakoulu kesti 5 vuotta. Koutunsa hän läpäisi kiitettävin arvosanoin. Koutumatkaa oli alkuun t kilometri, myöhemmin 2, kun Matin vanhemmat muuttivat asumaan n.

Koulu sijaitsi Törölän kylässä kanttori Juhana Rikkisen kotitalos- sa. Juhana Rikkinen toimi näet sunnuntai- sin Hietamäen kirkon kanttorina ja arkisin kansakoulun opettajana. Asepalvelus aikanaan, joka silloin kesti 3 vuotia Matli oppi taitavaksi kengityssepäk- si. Alkeet sepän työhön hän oli saanut jo isänsä pajassa.

Isa kun näet kahden poi- kansa kanssa maanviljelyksen ohella toimi myös kyläseppänä omassa pajassaan. Avioliiton Matti solmi v. Raikkerus tyttären Anna Purasen, saaden taitavan ja taloudel- lisen vaimon. Raikkerus oli kirkkovaltuuston jäsen sekä toimi tuo- marina kunnan asioissa. Matin ja Annan avioliitto kesti 60 vuotta. Anna Iho siirtyi ajasta iäisyyteen timantti hääpäivänsä aattoiltana. Puoli tusinaa lap- sia varttui aikuisiksi jotka hoitelevat leivis- käänsä kukin tahollaan, kuin akanat tuu- tessa.

Vuonna t9t4 muutti Matti vaimonsa ja kahden poikansa kanssa Hietamäen Anna- moision kylään, josta olivat saaneet ostaa Annan enon 70 v. Pietari Tuomaanpojan kotitalon, joka tapsettomana ei pystynyt enään maataan viljelemään. Ensimmäinen maailmansota atkoi samana kesänä ja Matti joutui kohta tähtemään sotaan, jota kesti vuosia.

Nyt jäi vaimo hoitamaan kaikki talon työt turvanaan ja apunaan 70 v. Tämän vuosisadan kotmekymmentä tu- vulla monien uudistusten aikana muutti myös Matin 80 v. Ja toisen maailmansodan aikana muutti Matti Turkuun, josta aikanaan ostivat oman tor- pan tonttimaineen, ja jossa asuu edetteen nuorimmaisensa kanssa.

Luoja on antanut hänelle terveyttä ja on hän ollut ansio- työssä 73 ikävuoteen saakka. Saanut jopa kunniakirjan työpaikastaan vanhoilla päi- villään. Ahkeraa vaimoaan muistaa Matti kaik- kien asioiden taustatekijänä, joka uskotli- sesti hoiti kodin ja tapset, siltoinkin kun Matti nuorempana miehenä Annamoision vuosilta kävi taulukuorossa ja hoiteli monia kunnallisia ja kylänkeskeisiä luottamusteh- täviä.

Laulamaan on Matti hakeutunut myös Turussa Inkeriläisten sekakuoroon ja Kaa- rinan seurakunnan kirkkokuoroon. Kaikissa edistyksellisissä riennoissa on Matti oman Inkeritoiminnan tukemiseksi osaltaan ollut mukana. Myös Inkerikodin rahastoa on hän tukenut huomattavalla summalla eläkelastaan huolimatta.

Piäsiäisliekut Meil lnkens olj sellanen uskomus, jot kuka pitkään perjantain kampajaa hiuksijaa, m sit ne ei lahe pois piäkal- lost ko ihminen kuoloo. Miekii pelkäsin pieneen kovast tätä asjaa. Miul on ain olt hyvä mielkuvitus, jos miekii öisin kammannut, ni miun mustapiähäui ko ois sielt muanruaost pinnal joutunt, ni monj ois varmast sitä kuontaloo pelant.

Miul olj musta, paksu ja noin metru pitkät hiukset. A jos ne ois olleet viel hajallaa, millanen näky se ois olt. Miult monest kysyttn, jot sie varmast usjaa harjaat hiuksijas ko ne niin kiil- tää. Ei sinne mikkää harja mäne viel- kaa, vaik pankmahera harventaa joka kerta hiiljlapjollisen pois Yhen letin ko mie niskaa tein, ni se olj kasvarren paksuus ja kyl se piata kiannettäis ain poikittain kianty.

Se täyty monet ker- taa päivaäs uuvvestaa letittää ja lental monnee kertaa kovast nivvoo. Uatto olj valis ja sit kovast siivottii, leivottu pnrakkoi, keitettii makjarok- ka ja karpaloknssel valmnks Muut juhlaruuvat keiteltii ja paisteltu var- rain Piasiaisuamuun, jot ne ollut sviesoita. Enkoisn Piasiaisruokii ei olt, ko munmi, toist olliit juhlaruoku vua Meil penikoil Piasiain ei olt mik- kaa ilman hekkuloi.

Etsittn nuorat vaik muan alt ja jos ei tarpeeks nuorn loy- tynt, ni ohjaksetku hatatilas kelpasnt. Valin ollut vanhat ohjakset ja lauta hankaas. Ylläal orres joskus loi nappn. Nuorat kulluit poikki ja myo ratsaettn istujat ja pönkijat kaik muahan.

Sun sit katseltu uusii potrn pariloi ko ollut hjas. Liekut tavalhsest ollut sarraimiis ja muilkn paikoil mis vua ortta olj. Solmittu monnee kertaa taittuneet nuo- rat, kokeiltii, jos ei nuora ennaä nittänt ja Liekku tulj liljan yllaa se purettu.

Etsittii jatkoo, solmittii ja kyhattn hekku tuas uuvvestaa. Yks laulo ensin ja sit kertauksee yhty kaik. Mie vua en ennaä muista ko nelj. Piäsiaistä uoteltii ja Piäsiäinen tuli. Mihin kohtaa päivä paisto siitä lumi suli. Lauletaa nyt meijan tytöt lauletaa ko lotsaa. A kuka syrjast kuunteloo ni pannaa halot otsaa. Pannaa tytöt parrt piäl pannaa kukakkaiset. Pannaa pojat riatyy myöten ei vua tupakkaiset. Pannaa tytöt parit piäl pannaa viivakkaiset.

Pannaa pojat riatyy myöten ei vua vnnakkaiset. Liekkumista ja liekun tekemista ne ollntkii koko Piasiaispyhat, ei tahtonut syömaa keritä. Pienet pojat olliit myös muvas. Ohjakset ollntkii aika lyhvät ja solmukkaat Piäsiaisen jalkee. Taisha isät vahan rapaista pepun pialkn, kenen ohjakset olliit lyhentyneet. Mulla lama kaupunki larjosi asukkailleen ainullaaluisia nähtä- vyyksiä. Keisarin hovi, jossa oli huonella, oli rakennettu »paasisla», Inkerin ja Viron pohjakalliosta, kalkkikivestä.

Louhimoja ei tarvinnut kauaa etsiä, niilä oli aivan liheäsh ympäristössä. Paavali I asui perin- loruhlinaana ikänsä Iässä hovissa. Samoin myöhemmin Aleksanteri III, jonka sahaama polkkypino oli kaikkien nählavänä. Lää- karil määrasival sen hänelle laihdutuskuu- riksi.

Hovista johti salakäytävä pitkälle järven rantaan — jos joului salamurhaajien ahdis- telemaksi. Lapsuuteni aikana salakäytävän paaly oli suljellu vain rautaportilla, jolloin sinne sai huulaa ja »Echo» kaiku vastasi.

Käytävä oli ainakin m pilkä, niin ellä sana lai kaksi luli täydellisesti takaisin. Tällä ajalla linnan vesiesle ja muuril ampuma-aukkoineen oval vieläkin nählä- Kaupungin korkeimmalle mäelle, aivan pääkadun keskelle oli pyslytelly, myös paa- sista, mahlava obeliski, jonka huipulla oli valtava kuparipallo, josta ukkosenjohdin luli maahan. Tämän obeliskin nimenä oli Connelalj, Mallan ritareiden johtajan arvo- nimi, kun Paavali VI sai sen kunnian, kun Maltanritarikunta lakkautettiin.

Tekojärven keskelle oli rakenneltu pie- noiskokoon rilarilinna muureineen ja tor- neineen; siinä minun aikanani asui kau- pungin hallituksen päällikkö, kenraali »Kymepob» Kuterov. Hovin ja sen läheisimmän ympäristön valaisemiseksi oli rakenneltu tornimainen sähkövoima-asema, multa senaikaiset lam- pul olivat niin sanolluja kaarilamppuja, jolka anloival voimakkaan valon.

Sähkö- aseman hoilaja oli suomalainen Levander; Venäjällä ei ollut semmoisia ammattimie- hiä. Voimalaitoksesta johtui, ellä m. Rata oli soikion muoloinen, ehkä m pituinen, kuin lavallinen juoksurata. Tämä laitos loimi vain 2 — i viikkoa, kun se jo pureltiin.

Mutta tämä oli ensimmäinen sah- körata, jonka minä näin jo varsin nuorena ollessani. Se oli niin kova, ellä se loimi lentoratana myöhemmin, ja ruoho ei kasvanut 2 cm pitemmäksi. Aivan ranlalien vieressä oli langattoman lennättimen venäläisen keksi- jän Topovin koeasema. Siinä oli lahelys- antenni ja konehuone, mulla kun olimme tietämättömiä nulikoita, niin meilä kiin- nosti vain maajohlo, jona loimi liheä met- rin levyinen mulla hyvin piika kupari- verkko ja josla sai 60 cm: Oli meidän poikien suuri huvi saada läpi sormien säh- köpurkaus.

Sattumalta käypi kohti missä vaimo, missä mies: Kokiessaan Golgatansa — missä kullakin se lie — aprikoivat he kaikki: Mikä onkaan lasten tie? Näin on asiat maailmassa: Tänne, kiitos Suomi-äidin, saimme kurkiaisen tään, jonka alla uudet polvet luontunevat elämään. Kaikki hyvät harrastukset heitä yhteen liittäkööt!

Jatkoa sivulta 3 tuksensa tulosta. Mutta juhlassa oli in- keriläisten oma runoilija opettaja Aapo Iho mukana tuomassa runotervehdyk- sensä Inkerikodin vihkiäisiin. Juhlan väliajalla oli tilaisuus katsella upouutta Inkerikotia, joka kuitenkin oli liian pieni näin suuren yleisömää- rän juhlatilaksi. Osa kalustoakin vielä puuttui, mutta seinillä oli jo inkeriläis- ten toiminnan historiaa ja henkilöhah- moja: Inkerikuoro esiintymässä kanllori Kai Jankkerin johdolla.

Minä olen Kris- tuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enaa minä, vaan Kristus minussa, ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Ju- malan Pojan uskossa, hänen, joka on ra- kastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni». Edellä olevaa Raamatun kohtaa voisimme hyvinkin sanoa ap.

Paavalin henkilökohtai- seksi uskontunnustukseksi. Han käyttää snna hyvin tunnepitoisia sanoja, kuten esim. Jos emme ole yhtään perehtyneitä ap. Paavalin elamaan ennen hänen kääntymistä farise- laisuudesta uskoon Jeesuksen Kristuksen Damaskon tiellä, niin meittä jää hämärän peittoon se, mitä ap. Paavali oikein tar- koittaa, kun han sanoo: Laki on pyhä ja vanhurskas.

Se ilmoittaa meille Jumalan tahdon. Jumala on antanut meille lain, että me sitä noudattaisimme, myös tänä aikana, jolloin niin paljon julki- sestikin rikotaan Jumalan pyhää takia vas- taan. Lakiin liittyy lupeus elämästä. Kuinka sitten on ym- märrettävä, kun ap. Paavali sanoo, että hän on kuollut lain kautta pois laista?

Eikö han pitänytkään Jumalan lakia? Hän oli lain mukaan nuhteeton ihminen. Hänellä oli hyvä ja moitteeton elämä. Hän oli men- nyt niin pitkälle noudattaessaan Jumalan lakia kuin ihminen voi ylipäänsä mennä: Mutta kuinka voi ap.

Paavali sanoa, että han on kuollut lain kautta pois laista elääk- sensa Jumalalle? Kuinka tapahtuu kuole- minen lain kautta? Eikö Jumala ole anta- nut lakia meille sitä varten, että me sitä noudattaessamme saisimme elämän?

Lain kautta kuoleminen tapahtuu siten, että kun ap. Paavali oikein yritti täyttää Jumalan lakia, niin han tuli kokemaan sen karvaan toluuden, elta laki ei vaadi vain ulkonaista kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan, vaan sydä- mestä lähtevää kuuliaisuutta ja rakkautta Nnnpa esim.

Samoin kuudes käsky ei tule täytetyksi siten, että joten kuten pidättäytyy tekemästä huorin tai aviorikosta, vaan se on jo huorinteko, kun himo valtaa miehen sydämen katselles- Kun lainkuuliaisuudesta tehdään taytta totta, niin se aina vie siihen, että sen tekijä joutuu sisäiseen ahdistukseen ja kokemuk- seen: Sydämeni on saastaisuutta täynnä.

Siksi Jumalan viha kohtaa minua. Tie, jonka piti viedä elämään ja autuuteen, viekin minut kokemaan kuinka voimaton olen muutta- maan turmeltunutta luontoani hyväksi ja puhtaaksi Jumalan edessä. Siinä sietunti- lassa parahtaa herännyt syntinen: Olenko todella niin paha ja syn- tinen?

Minä hukun, siltä minulla on saastaiset huulet, ja minä asun kansan seassa, jolla on saastaiset huulet. Näin siis tapahtuu kuoleminen lain kautta. Mutta 10 kuinka on ymmärrettävissä se, kun ap. Paavali sanoo pois laista, elääkseen Juma- lalle? Paavali tarvinnutkaan enaa Jumalan lakia? Laista pois kuoleminen ei suinkaan merkitse sitä, että ap. Paavalille olisi riittänyt elämänohjeeksi tämä sääntö: Jumala on rakkaus, Han katsoo sormien lävitse elämääni.

Pie- net harha-askeleet eivät ole Jumalan edessä raskas rikos. Laista kuoleminen tarkoittaa aivan toista. Se on sitä, että laki hyljätään kokonaan välikappaleena pelastukseen synnin tuo- masta kirouksesta. Sille ollaan kuolleita, ei osoiteta mitaan elonmerkkejä, ei reagoida ollenkaan, kun laki tulee ja vaatii meiltä: Rakasta Jumalaasi; rakasta lähimmäistäsi!

Paavali oli kuollut lain kautta pois laista? Siksiko, että voisi elaa edel- leenkin fariseuksena, eli nuhteettomana kristittynä? Vaan siksi, että han laista kuolleena eli nyt Jumalalle. Tämä uusi suhde lakiin, kuolleena oleminen lail- le, merkitse ap. Paavalille uutta suhdetta Jumalaan. Hänen ei tarvinnut lain kautta vetää puoleensa Jumalan ystävyyttä. Han sai elää Jumalalle Kristuksen kautta. Tämän uuden elaman Jumalalle, ilmaisee ap. Se mer- kitsee osallisuutta Kristuksen kuolemaan.

Mutta niinkuin Kristus ristillä kärsi tuskaa ja vaivaa, niin samoin ap. Paavalikin tahtoi pitää kurissa vanhaa ihmistä, eli antaa sille nyrkiniskuja silmän alle. Tämän hän ilmai- see nain: Olla ristiinnaulittu Kris- tuksen kanssa merkitsee myös itsensä kiel- tämistä, luopumista omista mielihaluista ja alistumista Kristuksen tahtoon. Se on välien selvittämistä Kristuksen ja maailman suh- leen.

Se on taistelun julistamista maailmaa vastaan ja häpeän ja pilkan kantamisia Kristuksen nimen tunnustamisen tähden. Paavali eli kuitenkin, vaikka vanha Paavali olikin ris- tiinnaulittu. Minä elän, en enää minä, vaan Kristus minussa. Paavali teki kristillisyy- destänsä täyttä totta: Ei siis jokin jalo aate, tai ideologi, ei edes oppi Jumalasta, vaan itse Kristus eli Paavalissa.

Paavalista me nyky- ajan kristityt olemmekaan. Meissä saattaa elää kyllä hyviä käsityksiä kristillisyydestä. Meillä saattaa elää eräänlainen tunne snta, että olemme omalla pieneltä osaltamme pa- rantamassa tata jumalatonta maailmaa, mutta sopu kysyä: Paavali tempaa nopeasti itsensä alas korkealta autuuden vuorelta ja jatkaa: Paa- vali tarkoittaa lihassa elämisellä elämistä katoavaisessa ruumiissa, joka on kuolevai- nen.

Lihassa eläminen ei siis lassä ole sa- maa, kuin elää lihan himojen mukaan, eli elää oman pahan ja turmeltuneen luonnon mukaan. Saman asian voi myös sanoa nain- kin: Paavali eli vielä kuolevaisessa ruumiissa, vaikka Kristus elikin hänessä, niin han ilmaisee oikeastaan saman asian toisin sanoin: Kristus elää minussa, eli minä elän Jumalan Pojan uskossa.

Tassa on syy- tä korostaa sitä tosiasiaa, ettei ap. Paavali puhu omasta uskostansa, vaan Jumalan Po- jan uskosta. Pelastus uskon kautta ei ole uskomista mihin tahansa, ei edes siihen, että Jumala on olemassa.

Se on uskomisia vain Jeesukseen Kristukseen. Elää Jumalan Pojan uskossa, on elämisiä Hänen rakkaudessansa. Kristityn toivo ei perustu heissä olevaan hyvaan tahtoon, eikä pyrkimykseen kelvata Jumatalle ja ihmisille. Se perustuu siihen, että Juma- la uhrasi oman Poikansa jumalattomien, ei siis hyvien ja onnistuneiden, vaan jumalat- tomien edestä, että ei kukaan voisi Juma- lan edessä kerskata omasta erinomaisuu- desta vaan, että jokainen, joka tunnustaa joutuvansa Jumalan edessä konkurssiin, voisi sanoa: Jeesus Kristus on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.

Paavali ei siis vain todistanut muille Jumalan rakkaudesta. Vi fär folja flickan Masha, som vi lärJ kanna i foregäende del, frän kommu- nislisk enJusiasm Jill hopplosheJ. Hanski skildrar vardagsmänniskomas upplevelser av armod, sväU och inbördeskrig i bryJ- ningsJiden mellan Jvä samhällssysJem. Bokan ar ingen dokumenJar skidring men Hanski har sjalv boJJ i Leningrad f ram Jill och som ung pojkc kömmi] i nara konJakJ med personer som s j alv a upplevJ handelscrna.

Meidänkin on tarpeelhsJa noudaJ- taa ap. Paavalin esimerkkiä ja sanoa: Pekka Andriainen, Gaslrike-Hammarby Muistakaa testamenteilla ja lahjoituksilla Inkeriläisten Sivistyssäätiötä. Sen ympärille oh vedetty nuora, mutta mikään ei estänyt poikia pistämään kätensä 60 cm ulottuville verkosta, jotloin sai sähköiskun käden läpi.

Vuosiluvun voi tarkistaa tieto- sanakirjasta, mutta muistan olleeni siltoin aivan kansakoutuiikäuien poika. Luultavasti sama voima-asema toimi voiman antajana, siis keisarin hovin voima-asemana. Ensimmäinen kone oli Blenan-tyyppinen kaksilaso, joka lähti telineeltä ja jossa ei ollut pyoria, vain suksen tapaiset jalakset. Moottori oli sijoitettu koneessa ohjaajan taakse. Tämä aiheuttikin ensimmäisen uhrin.

Lentäjänä oli pioneerilentäjä Popov. Olin sitmin- nakija, kun kone liian jyrkässä taskussa pysähtyi ja moottori ruhjoi lentäjän. Lento oli noin 30 — 40 m.

Lentäjä heti kiidätettiin hoviin saamaan hoitoa. Taas syntyi juoru, että lentäjä oti keisarin siskon Oljan rakastaja. Seuraavat koneet, samaa tyyppiä, kulkivat jo pyörillä ja tekivät km pitkiä kierroksia. Muistan erään sukuni- menkin: Toisen, myös nimekkään, lentäjän nimen unohdin. Zeppebinitarinat myös alkoivat 3 km syn- tymäkodistani.

Saalistin kylän lähettyvillä joen varrella, sillä vettä tarvittiin vedyn kehittämiseen. Tänne rakennettiin iso len- tokonehallikin. Zeppeliini oli vain pehmeäkuorinen, eikä metallinen kuin saksalaisten. Ajan pitkään lentokenttä kävi ahtaaksi ja koneet kato- sivat Hatsinan taivaalta.

Syntymäpaikkani Hatsinan esikaupunki Manenburg oli myös kesäisten sota- harjoitusten näyttämönä, sillä silloin Länsi- Inkeri oli aina niiden kenttänä keskuksena Krasnoje Selo, jossa vieraili aikanaan Suo- men kaartikin. Siellä pojat kävivät vaihtamassa tupakka-askin tai mahorkkaa panoksiin, joista tehtiin tus- sareita. Erään sellaisen räjähtäessä käsis- säni leikki niiltä kohdaltani loppui. Tussa- rin räjähtäessä vain puinen perän kappale jäi käsiini ja katsoin teikin liian vaarat- liseksd.

Kerran satuimme näkemään sotahisto- nallisesti merkittävän tapauksen, kun pää- esikunnan upseerit vatitsivat sotaväetle vie- lä nykyäänkin käytössä olevan suojavärin. Joukko sotilaita vihreä- ja harmaa-asuisina asetettiin tummansävyistä lepikkoa vasten, joka oli vain 50—75 m: Siellä se tummanvihreä suojaväri, jota ni- mitettiin khakiksi xaku sai alkunsa. Tämä tapahtui kai jo ennen Japanin sotaa v. Siis Sahamylly ynnä Manenburg antoivat sotaväetle lepikoittensa värin. Keisarillisen hovin ruokatalous oti Hatsi- nassa suurelta osatta omavarainen: Oma laidun ja härkä, joka kerran puski paimenen kuo- Vihannekset ja hedelmät ja kukatkin kasvatettiin omissa kasvihuoneissa.

Lisäksi oli lintula, jossa kasvatettiin hanhia, kalk- kunoita, ankkoja, kanoja. Eräässä korkeammassa kasvihuoneessa oli kolme isoa palmua ja pienempiä pat- muja siirrettävissä puisissa pytyissä. Esi- merkiksi juhlatilaisuuksiin, kirkkoon, ym Kirkon koristelusta vastasi setäni Juhana.

Hatsinaan oli keskitetty keisarin metsäs- tys. Aidatuissa eläintarhoissa pidettiin isompia etäimiä. Lähetlä keisarin asuntoa oli eräs eläintarha. Siinä vapaina elätettiin kauriita. Talvella niitä ruokittiin, mutta kesät olivat laitumilla, vapaina ja itse ruo- kansa hankkivina. Eräät olivat niin kesyjä että antoivat silitellä itseään. Isot saksanhirvet olivat eri aitauksissa. Niitä ruokittiin ympäri vuoden.

Vapaina ne olisivat olleet vaarana yleisotle. Eri koirarodut olivat omissa aitauksissaan. Nii- tä oli satoja ja niitä ruokittiin koiran- ilmalla jota varten oli erikseen perustettu keittiö. Fasaaneilte ja jäniksitle olivat asun- tona valtion metsät, jotka ympäröivät inke- riläisiä kyliä, Sokkalaa, pientä Saalista, isoa Saalista, Tsernovaa, Hintikkalaa, Tukevltsia ym.

Kun jänikset ja fasaanit joskus eksyi- 13 vat inkeriläisten pelloille, niin oli tapana hyvittää niiden aiheuttamat vahingot sillä, elia maanviljelijät saivat ilmaiseksi sie- menviljan keväällä valtion varastoista. Näin valtavaa metsästystaitosta varten oli rakennettu erikseen »jääkärien» kylä, jos- sa oli perheellisille jääkäreille rakennetut tyyppitalot.

Joka talo oli varattu kahdelle perheelle. Jokaisen talon julkisivu oli ko- ristettu peuran sarvilla. Poikamiehiä var- ten oli oma kasarmimainen rakennus. Mui- ta työmiehiä varten oli omat rakennukset mm. Hevosten kengi- tyslä varten oli paja, jossa isännöi virolai- nen seppä Kreisson, jonka pojan ja tyttären hyvin tunsin. Poika lainasi minulta oppi- kirjoja, jotka sisko kävi hakemassa. Kaiken komennon päällikkönä oli Saksasta kotoisin oleva metsästysmestari, jonka sukunimi oli »Dietz». Hän oli väkivaltainen luonne, rat- sasteli pitkin metsäteitä ja antoi armotto- masti piiskasta joskus metsästysalueelle eksyneille sienestäjille.

Tämä väkivaltai- suus koslautui jo ensimmäisinä vallan- kumouspaivinä: Ditz ja hänen poikansa ammuttiin ilman oikeudenkäyntia. Metsästysalueen päällikkönä oli ruhtinas Golitsin, jota kuljetettiin aina kolmivalja- kolla troikalla. Mainittakoon, että ruhti- naan ja papin kuskina oli uuskirkkolainen Salomon Vesterinen. Hänen poikansa Ville ja sisar Emilia olivat pyhäkoulutovereitani. Vesterisellä oli komea parta ja tukeva var- talo, joita vaadittiin juuri kuskilta.

Seppänä oh virolainen Kreisson, oikein hyvä ammat- timies. Jääkäreitten lapsille oli rakennettu kansakoulu, jota ylläpidettiin keisarin va- roilla. Koulussa oli mitä miellyttävin opet- taja, joka antoi minunkin lainata kirjoja koulun ainutlaatuisesta lastenkirjastosta. Minä kävin kaupunginhallituksen ylläpitä- mää kansakoulua. Jokaisella jääkärillä oli kaksi asua: Juhla-asua käytettiin vain, jos keisari ja vieraat ruhtinaat olivat läsnä. Tämä asu oli melkein kauttaaltaan punai- nen, siihen kuuluivat kultakaluunat ja hopeahelainen tikari.

Voimme sanoa tassa vaiheessa: Toimi- kunta ei onnistunut järjestämään Jumalan- palvelusta vuosikokouksen yhteydessä, joka muuten on ollut perinnäistä inkeriläisille. Toimikunta vetoaa kuitenkin heimolaisten hyvään tahtoon ja toivoo reipasta osanottoa yhteenkuuluvaisuuden rakentavassa työssä.

Ohjelmallisesti emännät tarjoavat enti- seen tapaan hymyilevällä mielellä »Kohvi- tarjoilun», sekä on lupauduttu — kokouk- sen ohella — esittämään filmiä menneistä yhteistilaisuuksista, että yhdessä olo muo- dostuisi kodikkaaksi.

Huhtikuun kuukausltilaisuus on Inkeri- kodissa Karjalatalossa sunnuntaina Toukokuussa tehdään mahdollisesti retki.

Kaikki tilai- suudet Kalevan kirkon huoneessa n: Kokouksessa käsitellään sääntöjen mää- räämät asiat. II 5 t Xitienpäiväjuhla Ruissalon Bir- kassa. Kaikki tilaisuudet alkavat eli klo Iukeriu suomalalsteu historia 50, — Saini Laurikkala Rovasll S. Hinnal kruunuissa vallit- sevan kurssin mukaan.

Äänilevyjä lukerikuoro Nouse lukeri ym. Majavatie tl D 44, Helsinki 80 Päätoimittaja: Näytelmäsarja perustuu kuuluisaan kirjaan, jota kuulemma heti sen ilmes- tyttyä vuonna myytiin miljoonia kappaleita. Monet meistäkin ovat var- maan sekä lukeneet Pollyanna-kirjan että katselleet televisiosarjaa. Pollyannan äiti oli kuollut tytön syn- tyessä. Yksitoista vuotiaana Pollyanna menetti myös isänsä ja jäi kokonaan orvoksi. Hän joutui ankaran Polly-tä- din kasvatettavaksi ja sai kokea mo- nenlaisia hankaluuksia.

Mutta Pollyan- na ei kuitenkaan helpolla masentunut. Han oli isältään oppinut »ilonkeksimis- letkin». Sen ideana oli, että kaikista tilanteista ja asioista piti etsiä niiden valoisat puolet.

Tämä leikki auttoi Pol- lyannaa voittamaan vaikeudet. Pollyannan tavoin jokaisen ihmisen elämässä ovat omat hankaluudet ja vaikeudet. Usein on myös suruja, jois- ta monet muut eivät tiedä mitään. Näin on ollut erityisesti meidän kohdallam- me, joiden välillä »Inkeriläisten Viesti» pyytää olla yhdyssiteenä.

Menneet harmaat päivät ovat kuitenkin autta- mattomasti ohi ja nyt elämme tätä päivää. Kumpa osaisimme nähdä ta- naan ja tämän hetken tilanteissa ne va- loisat puolet, jotka siinä ovat.

Me usein liiaksi ajattelemme vain varjopuolia ja unohdamme asioiden toisen puolen. Senvuoksi on syytä Pollyannan tavoin etsiä ilon aiheita elämässämme.

Me kaikki omistamme paljon sellais- ta, josta tulisi osata iloita ja olla kiitol- lisia. Elämämme vaellus, jonka aikana on jouduttu kenties hyvinkin kauas lap- suuden maisemilta, on rikastuttanut meitä monilla kokemuksilla. Yksi ar- vokkaimmista on varmaan tämä, että harmaan päivän perästä voi aurinko paistaa entistäkin kirkkaammin. Siksi arkisten huolien ei pidä antaa masen- taa mieltämme. On muistettava että elämme päivä kerrallaan. Suuri Mes- tarimme on myös sanonut: Asioiden valoisan puolen näyttää ym- märtäneen erityisesti se kuuluisa hen- kilö, joka oli nimeltänsä Paavali.

Hän jos kuka sai kokea elämässään vaikeuk- sia. Kerrankin hänet suljettiin pitkik- si ajoiksi pimeään vankiluolaan, jossa oli kaikkea muuta kuin iloa. Kun hän sai luvan tervehtiä kirjeellä ystäviään, hän kirjoitti: Olkaa aina iloisia Herran tuntemisesta. Sa- non sen uudestaan: Älkää kantako huolta mistään, vaan rukoilkaa sensijaan Juma- lalta kaikkea. Kertokaa hänelle hätänne älkääkä unohtako kiit- tää häntä saamastanne vastauk- sesta».

Ohimennen katta puris- taessamme Robert-veli iloisin mielin, kuten aina, kertoi terveisiä Turun puolesta. Kun sanoin hänelle siinä kiitoksia tyosta inkeri- taisten hyväksi, hän vaatimattomaan ta- paansa hymyiti ja sanoi mielihyvänsä siitä, että inkeritäisitle on saatu koti. En tieten- kään osannut ajatellakaan, että ne sanat ja kädenpuristus jäisivät viimeisiksi. Yllätyksenä sain tiedon, että Robert Rainio nukahti viimeiseen uneensa helmikuun 26 päivänä t Robert Rainion elämänvaiheista oli leh- dessämme kirjoitus viime vuoden heinä-elo- kuun numerossa, jolloin onnittelimme hän- tä vuotispäivän johdosta.

Nyt tässä yh- teydessä ei liene tarpeen muuten toistaa, mitä silloin kirjoitimme, mutta tulkoon kuitenkin vielä erityisesti todetuksi, että inkeriläisten toimintaa Robert Rainio tuki ainutlaatuisen sydämellisellä tavalla. Hän ehti olla mukana paljon karjalaisten rien- noissa, mutta meitä inkeriläisiäkään hän ei hetkeksikään unohtanut.

Hän oli meidän, kuten itse sanoi leikillisesti, »ottopoikam- me». Hän avusti Inkeriläisten Viestiä uut- terasti monien vuosien aikana asiarikkailla kirjoituksillaan ja historiallisesti merkittä- villä kuvilla.

Inkeriläisten kesäjuhlilla han oli ahkerasti mukana ja seurasi Inke- riläisten Sivistyssäätibn toimintaa sen hal- litusneuvoston jäsenenä erittäin paljon.

Robert Rainio oli olemuksettaan vatoisa, sydämellinen ja vaatimaton kansanmies. Hänellä oli lahja palvella muita. Hänen tekemiään palveluksia varmaan tukemat- tomat inkeriläiset muistelevat kiitollisina. Esimerkkina Robert Rainion vaatimatto- muudesta ja alttiudesta asettua inkeriläisen väen keskelle saanen mainita tapauksen Tampereen kesäjuhlitta muutamia vuosia Tapasin silloin Robert-veljen juhlapaikan koululla yhteiseen majoitukseen tarkoite- tusta luokkahuoneesta.

Siinä keskustelles- samme, mihin menisimme yöksi, Robert Rainio sanoi: Ja siellä me parin kolmen muun heimoveljen kanssa lattialle levitet- tyjen patjojen päällä saimme virkistävät unet. Aamulla totesimme, että kenenkään »kuorsauskaan» ei ollut ketaan häirinnyt. Robert Rainion poismenon koemme kaik- ki suurena menetyksenä. Kunnioittavin mielin hiljennymme ja kaipaamme häntä se- kä otamme osaa omaisten suruun.

Me tie- dämme, että tyhjäksi jäänyttä paikkaa ei voida täyttää. Lohtuna kuitenkin tässäkin tapauksessa on tosiasia: Kotselainen oli synty- nyt Inkerinmaan Venjoella Kotsalaäsin ky- lässä Solmittuaan avioliiton Si- mo Kempin kanssa hänestä tuli Tuutarin kylän asukas. Suuren maalaistalon ahkerana emäntänä han joutui tekemään kovasti työtä, sillä suuren talouden hoito vaati niin isännält ' kuin emännältäkin taitoa ja ahkeruutta.

Ja niinpä ahkera työnteko, terve ja raitis elama on koitunutkin Maria Kempin hyvän ruumillisen kunnon perustekijäksi, silla hänhän ei tiettävästi pitkän ja vaiherikkaan elämänsä aikana sanottavasti siarastellut. Hän oli aina terve ja reipas ja sellainen ihminen joka ei koskaan puhunut pahaa loisesta ihmisestä. Mutta Maria Kemppi ei ollut vain ruu- millisesti terve, hän oli sitä myös henkises- tikin.

Vaikka hän iältään olikin jo vanha, oli hän henkisesti kuitenkin nuori ja eli aktiivisesti mukana kaikessa elämässä, mut- ta erikoisesti seurakunnallisessa. Hän oli yksi niitä uskollisia jonka kirkkopolku ei ollut päässyt nurmettumaan. Maria Kempin henkinen tasapainoisuus ei suinkaan johtunut siitä, että hän olisi saanut elää huoletonta ja rauhallista elä- mää. Kytla hankin joutui kokemaan monet myrskyt pitkän elämänsä varrella.

Ensiksikin, han sai kokea yhdessä hei- monsa kanssa: Eikä Jumala jättänyt häntä henkilökohtai- sä suruja ja murheitakaan vaille, niitäkin oli hänelle suotu, ehkä runsaimminkin kuin monelle muulle. Maria Kempin henkisen tasapainoisuuden ja elamanmyönteisyyden salaisuus on siinä, että han käytti Jumalan sanaa ja ammensi siitä voimaa, jota hän tarvitsi elämänsä myrskyissä.

Göteborgin suomenkieliset raamattu piiriläiset ja vanhustenkerholaiset ovat monesti saaneet todeta Maria Kempin Raamatuntuntemuksen. Maria Kempin lapset ja lastenlapset sa- novat menettäneensä paljon, kun äiti ja mummi ovat poissa. Niin, yksi uskollinen Sanan kuulija ja Sanan tekijä on päässyt Herransa lepoon. Helmikuun tO päivänä t omaiset ja runsas ystäväjoukko saatteli Maria Kemp- piä hänen viimeisellä matkallaan.

Värikäs kukkakumpu jäi todistamaan että Maria Kempillä oli paljon ystäviä. Herra kutsui uskollisen palvelijansa pois tästä taistelujen maasta iäiseen rauhaan 1. Ann-seukon läksijäiset ja hiät Jatkoa tammikuun numerosta Mi un oli siäli fättää Annii yksin sen miehen kottii, mutt' sehä oli nvt An- ninkii uus kot{. Hiä vähän vällii sinä iltan itki ia tahtoi lähtee sielt io sil- loin mein kanss pois takasi Virkkilää.

Helen-tättiin torui hänt {a sitt sopotti iotakkii Annin korvaa, ni hiä sitt vähä rauhottui fa Jäi. Ja mikäs Annill on olless, ko on suur hyvä talo, hyvä lehmä fa kaikk nii hyvin iott. Mani kaks viikkoo, ko Anni tul{ kot- tii Virkkilää. Kylälöist luuliit, iot hiä tuli äitiise luoks oliamii. Annipa siihen sanomaa heili Jokahisell, iott Jospa en ennää takasi miäkkää. Kerran sit kaks naista Virkkiläst näkkiit Annin miehen Jussin Hatsinas iha sattumalt.

Jussi katsoi parraaks kertoo itse kaiken — kuin hä- nell Annin kans oli käynt. Anni niätsie, ko hiäväk olj lähtent talost, ni mänj etutuvan puolel ja panj väli oven ramppii. Vaikk Jussi kuin pyyteli hänt laskemaa sissää, ei hiä hänt laskent.

Sit uamusil Anni tulf etutuvan puolelt, tervehti fa katseli ympärillee mist piäst alkais päivän työt. Hiä olj kova tekemää kaikellaist työtä, nii koton ko pelloll. Ensimmäi- sen päivän aikan Anni [a entine talouv- venhoita{a Sohvi siivosiit tuvat haihen {älelt. Toiseen päivään hiä läks yksin viemää maitoo linnaa kaupunkiin. Sielt tultuvaa hiä viel lyps lehmän {a laittoi ruokii.

Kaua emännättä olleess taloss oli pallo tekemist sellasel työihmisel ko Anni oli. Sitt illal ko Jussin silmä valtti ni hiä pujaht etutuvan puolel {a pani oven iälessää ramppii, eikä piästänt Jussii etutuvan puolel vaikk töine ois kuin kovast rukkoilt.

Välill män{ mont yötä peräkkäin {ot hyö ei muanneet koko yöss silmällist- kää, ni uamusil hyö ei riiiJelleet. Jo olf mänt koht kaks viikkoo eikä Anni piästänt Jussii lähelleekkää, ei päiväl- kää, luatimattakaa fot yöl. No sitt lopultkii, ko siint ei näyttäänt mittää tulevan, ni Jussi piätti iotakkii tehhä. Jussin luonto alko kiehuu ko ei piäst laillisest vihityn naisens vieree, ei yöl eikä päiväll. Uatteleha itsifäis — ko siull on vast vihitty naine koton etkä piäse vieree.

Tuas Anni mani yks uamu linnaa maiiJon kans. Jussi otti houthangot ia ens töiksee veti niill rampit pois ovest ia kahest etutuvan ikkunast. Hyvästi kultaseni, hyvästi kultani, nyt lahtea mun täytyy pois kotimaastani. Nyt taytyypi mun mennä maailmaa kulkemaan, ja sinua en tiedä, et naenko milloinkaan. Jo ennen monta miestä sola petteli.

Ja monen kullan siimat vesillä jatleli Eihän sille mitaan voi kerran minkä Luoja loi, ja minkä osalleni toi. Ich hoffe, dass es Dir bald wieder besser geht. Yleinen parane pian -toivotus useammalta henkilöltä toimistosta tai työpaikalta. Onnentoivotukset - Yleiset onnittelut Onnittelut Toivon sinulle onnea ja menestystä Tiesimme, että pystyt siihen! Onnentoivotukset - Onnentoivotukset akateemisesta suorituksesta Onnittelut valmistumisesi johdosta! Was bist Du für ein cleveres Kerlchen!

Glückwunsch zur bestandenen Prüfung! Epämuodollinen puhekielinen ilmaisu, kun joku suoriutuu erittäin hyvin kokeessa. Onnea maisterintutkinnon johdosta ja kaikkea hyvää työelämään! Onnittelu maisterintutkinnon suorittamisesta ja onnentoivotus tulevaisuudelle. Onnea hyvin suoritetusta ylioppilastutkinnosta ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen. Glückwunsch zu den großartigen Prüfungsergebnissen und alles Gute für die Zukunft. Onnittelu ylioppilaskokeen läpäisystä, mutta epävarma siitä, jatkaako henkilö yliopistoon vai töihin.

Onnittelu ylioppilaskokeen läpäisystä, kun tiedät, että henkilö jatkaa suoraan töihin. Onneksi olkoon yliopistoon pääsystä! Onnittelu ylioppilaskokeen läpäisystä, kun tiedät, että henkilö jatkaa suoraan yliopistoon. Onnentoivotukset - Surunvalittelut Olemme kaikki syvästi järkyttyneitä kuullessamme Wir sind alle tief erschüttert über den plötzlichen Tod von Surunvalittelut jollekin, jonka läheinen on kuollut. Kuolema oli joko yllättävä tai odotettavissa.

Mit tiefer Trauer haben wir von Deinem schmerzlichen Verlust erfahren. Syvimmät osanottoni tänä synkkänä päivänä. Ich möchte Dir meine aufrichtige Anteilnahme an diesem dunklen Tag aussprechen. Syvimmät ja sydämellisimmät osanottomme tänä vaikeana päivänä. An diesem schweren Tag möchten wir Dir unser aufrichtiges und tief empfundenes Beileid aussprechen. Ajatuksemme ovat sinun ja perheesi kanssa tänä vaikeana menetyksen aikana.

Onnentoivotukset - Urasaavutukset Toivomme sinulle menestystä uudessa työssäsi Wir wünschen Dir viel Erfolg in Deiner neuen Arbeit bei Toivomme sinulle kaikkea hyvää uudessa tehtävässäsi Wir wünschen Dir viel Erfolg in Deiner neuen Position als Toivomme sinulle pelkkää menestystä uudella urallasi! Onnea uuden työpaikan johdosta! Onnea uuden tulokkaan johdosta! An die glückliche Mutter. Onnea uuden tulokkaan johdosta. Teistä tulee varmasti erinomaiset vanhemmat. An die stolzen Eltern von Ich gratuliere zu Eurem Neuankömmling.

Ich bin sicher, dass Ihr wundervolle Eltern sein werdet. Onnentoivotukset - Kiitoskirjeet Suuret kiitokset En tiedä miten voisin kiittää sinua

0 responses on “Synttäriruno tytölle kirjeenvaihto

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *